Kupari

Kupari on yksi keskeisimmistä hivenaineista. Sillä on monia tärkeitä tehtäviä, se mm. edistää energian hyödyntämistä elimistössä ja hermoston toimintaa. Se myös vahvistaa vastustuskykyä sekä toimii antioksidanttina hapettumisstressiltä.

Viljat, kasvikset ja peruna korostuvat kuparin saantilähteinä suomalaisessa väestössä. Kuparia on runsaasti myös maksassa ja muissa sisäelimissä.

Miksi tarvitsemme kuparia

Kupari, punertava mineraali, on yksi keskeisimmistä hivenaineista. Kupari on mukana useissa entsyymeissä, jotka osallistuvat energia-aineenvaihduntaan ja hapetus-pelkistysreaktioihin. Aikuisten elimistössä on yhteensä 50-120 mg kuparia maksassa, aivoissa, sydämessä ja punaisissa verisoluissa. Vastasyntyneillä kuparia on maksassa suhteessa enemmän kuin aikuisilla, sillä kuparia tarvitaan ensimmäisten kuukausien aikana kasvuun.

Mitä kupari edistää

  • Edistää sidekudosten pysymistä normaalina.
  • Edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa.
  • Edistää hermoston normaalia toimintaa.
  • Edistää hiusten ja ihon normaalia pigmentoitumista.
  • Edistää normaalia raudan kuljetusta kehossa.
  • Edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.
  • Edistää solujen suojaamista hapettumisstressiltä.

Kuparin lähteet

Ravinnosta saatavasta kuparista imeytyy 35-75 %. Imeytyminen tapahtuu pääosin ohutsuolessa. Kuparin parhaimpia lähteitä ovat maksa ja muut sisäelimet. Suomalaiset saavat kuparia eniten viljatuotteista, liharuoista sekä kasviksista, marjoista ja hedelmistä. Maito ja maitotuotteet sisältävät kuparia vain pienissä määrin.

Kuparin saannin kannalta ongelmallisia tilanteita saattavat olla runsas sinkin saanti ruoasta, suolen ohitusleikkaus sekä letkuruokinta. Myös äidinmaidonkorviketta saavat keskoset sekä aliravitsemuksesta kärsivät pikkulapset ovat riskiryhmässä.